Tänään kohteiden määrä jäi vähäiseksi. Osasyynä olivat julkisen liikenteen lauantaiaikataulut, joiden johdosta istuskelin muutaman kerran parikymmentä minuutti bussipysäkin penkillä vaihtoa odotellessani. Onneksi 3G-data mahdollistaa netin käytön tuollaisina pitkästyttävinä hetkinä.
Yllä olevassa kuvassa on näkymä hotellini takana olevalle kadulle. Sinne näyttävät myös huoneeni ikkunat 3. kerroksessa.
Berliin tunnus on karhu, ja yllä olevia karhupatsaita on eri lailla väritettyinä ympäri keskustaa. Tämä nalle oli BGV:n eli paikallisen liikennelaitoksen edustaja U- ja S-junien reittikarttoineen.
Taapertaessani paikasta toiseen polvi vihloen kuljin yllä olevien kulttuurimarkkinoiden ohi. No, näytti ihan tavalliselta kirpputorilta, mutta mikä sitten on kulttuuria ja mikä ei; en ole oikea henkilö sitä päättämään.
Lienette huomanneet, että joka bloggauksessa mainitsen vihlovan polveni. Oikea polveni otti nokkiinsa 1990 RUK:ssa paraatiharjoituksissa, missä seisoimme levossa - tietenkin liikkumatta! - toista tuntia. Pidemmät kävelyt, varsinkin kantamuksen kera epätasaisessa maastossa rasittavat polvea, ja sen huomaa. No, ei se menoa hidasta - askel vain mataloituu!
Toki päivään mahtui pääasiaakin, eli Kolmannen valtakunnan jälkiä. Yllä yksi niistä, Plötzenseen vankilan muistopaikka. Kyseisessä vankilassa teloitettiin hirttämällä, kirveellä ja giljotiinilla valtakunnan vihollisia, ja varsinainen kuhina siellä kävi 20.7.1944 tapahtuneen Hitlerin murhayrityksen jälkeen Kansanoikeuden antaessa kuolemantuomioita liukuhihnalla. Kaikkia ei edes ehditty "hoitaa" tuolla, vaan syylliseksi todettuja piti viedä muualle ammuttavaksi.
Plötsenseen vankilassa teloitettiin vuosina 1890-1932 kirveellä 36 henkilöä. Vuosina 1933-36 45 henkeä, ja myös kirveellä, ja 1937-1945 sitten peräti 2846 henkeä hirttämällä ja giljotiinilla.
Kuvassa on hirttopaikan replika; teräskoukuilla pystyi hirttämään 8 henkeä kerrallaan. Hirttämiset alkoivat 1942, kun taas giljotiini tuotiin paikalle jo 1936.
Pääsyy kohteiden tämänpäiväiseen vähyyteen oli kuitenkin Automobiili 125 vuotta -tapahtuma Ku'damilla; viivasuoralla, n. 3,5 km pitkällä ja 53 m leveällä puistokadulla. Siellä oli etukäteistietojen mukaan 1250 autoa, ja hyvään saksalaistapaan musiikki soi ja ruoka- ja juomakioskitelttoja oli riittävästi. Ilmaistapahtuma veti myös paljon yleisöä. Olen menossa sinne vielä illalla katsomaan autoparaatia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti